torstai 29. joulukuuta 2011

KILL IT WITH A FIRE!

Heti kun saan mahollisuuden niin tulen polttamaan ja pilkkomaan tuon kitaran, satula matalalla kuin kivi maassa ja virittimet löysällä kuin mitkäkin! Käämi sanoo kohta POKS POKS. Mutta ainakin olen saanut vihdoin kunnon nuottitelineen (ei mikään muovinen ritsa vaan Made In Germany ja mahtuu kitaralaukkuun) :)

Soittaminenkin meni pitkästä aikaa oikeasti hyvin. Nyt vaan ptiää kököttää tekemässä neulomuksia kun on rättikässä (pakollinen, vaihtoa ei voi suorittaa koska en ole poika, tasa-arvoa joo). Ja kun niitä pitäs voida käyttää soittaessa, eli ei voi tehä roikkuvia hihoja tai roikkuvia rannekkeita, nyt teen kynsikkäitä ja kireitä pitkiä rannekkeita.

Olis ihan asiaa jos vois käyttää jotakin koruja soittaessa, mutta menevät tielle aina. (Kuten roikkuva ketju osui kieliin ja rannekoru myös.) AInut mitä voi käyttää on tyttöystävän joululahjaksi antama sormus. (Sehän sano että tulee outo lahja.) eikä kotka-sormuskaan (Glitteriltä) oikein sopis mihkään, väärän kokonen valtaosaan sormista.

Onnistuin viime soittoreissulla unohtamaan ottelauta-lappuni eri paikkakunnalle, piti eilen lähteä hakemaan muttei otettu mukaan, onneksi sen sieltä joku löys. Soiton opettaja olis nylkeny mut jos se lappu olis hukkunu. Noh, nyt otan kopiot niistä lapusita ja arkistoin niitä. (Olis mukana vaan niitä mitä soitetaan ja käytetään.) Että näin.

Oli ihan mielenkiintoista hahmottaa että suvusta oikeastaan kaikki taitaa isän puolelta soittaa, nuotteja opettelin isän vaarin vihosta :D Kulkoo suvussa. Mutta nyt tämä painuu harjoittelemaan alennusmyyntien väsyttämänä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti